|
Kissanäyttelyt - hupia, hyötyä vai humpuukia?
In English
Minulta on kysytty kysymästä päästyä,
miksi ihmeessä kuljen ristiin rastiin Suomea ja ulkomailla asti
kissanäyttelyissä. Niin, miksi? Vielä muutama vuosi sitten pidin
kissanäyttelyitä pahimman luokan humpuukina, kunnes kokeilin itse
kerran. Ja sillä tiellä olen edelleen
☺ .
Varmasti tärkein syy
siihen, miksi me näyttelykärpäsen puremat jaksamme ajaa yökaudet
satojen kilometrien päähän kissanäyttelyiden vuoksi, ovat ystävät.
Näyttelyissä voi vaihtaa kuulumisia vanhojen kissaharrastukseen
liittyviä ystävien ja tuttavien kanssa, sekä tavata uusia
samanmielisiä ihmisiä. Näyttelyissä käyminen on siis sosiaalista
toimintaa parhaimmillaan. Lisäksi kilpailuhenkisimmät kasvattajat ja
muut näytteilleasettajat nauttivat värin paras -, tuomarin paras -
ja kategorian paras -mittelöiden suomasta jännityksestä.
Näyttelyissä käyminen, ja etenkin menestyminen antavat kasvattajalle
näkyvyyttä ja samalla uskottavuutta. Näyttelyt ovat kasvattajien lisäksi myös
muille näytteilleasettajille mukava harrastus sekä tapa olla mukana
oman rodun ja yleensä kissojen arvostuksen lisäämiseen tähtäävässä
toiminnassa, vaikka into puuttuisi tai rahkeet tai elämäntilanne eivät
antaisikaan myöden itse kasvattaa rotukissoja. Ruusukkeet tai
pokaalit eivät kuitenkaan ole itsetarkoitus, kissanäyttelyt ovat
paitsi hupia, mainetta ja kunniaa, myös tärkeä apuväline
kasvatuksessa.
Näyttelyt ovat
tilaisuuksia, jossa kasvattaja saa kuulla ulkopuolisen näkemyksen
kasvatustyöstään kissatuomarin arvostelun muodossa. Arvostelutilanne
on kissalle myös tärkeä luonnetesti, kun kissaa käsittelee vieras
ihminen oudossa paikassa, jossa on melua, ihmisiä ja paljon muita kissoja.
Näyttelyssä kasvattajalla on tilaisuus nähdä uusissa kodeissaan
asuvia kasvatteja, joita on ehkä muuten vaikea tavata. Millaiseksi
kaunokaiseksi onkaan kehittynyt tietyn linjan lupaava yksilö, tai vaikkapa
se pahnanpohjimmainen, tiedot linjan ominaisuuksista ovat kullan
arvoisia jalostuksen jatkosuunnitelmia tehtäessä. Yhtä tärkeää
kasvattajalle on nähdä muiden kasvattajien kissoja. Jos kasvattaja
näkee päivästä toiseen vain ne samat kotona olevat kissat, vaarana
on näiden kissojen puutteiden huomaamatta jääminen
ja kokonaisvaltaisen näkemyksen puuttuminen. Lisäksi yksi
näyttelyiden kasvatuksellinen näkökulma on tärkeiden kontaktien
syntyminen. Kaikki kasvattajat tarvitsevat ennemmin tai myöhemmin
yhteistyökumppaneita, joiden tapaamiseen näyttelyissä on oiva
tilaisuus.

Cosmo in
KesKis show in Jämsä June 18, 2005
Photo: Heikki Siltala
|
Miten meillä
Pidän näyttelyissä
käymisestä juuri siksi, että tapaan näyttelyissä ystäviä, joita en
muuten tapaisi. Lisäksi haluan nähdä eri kasvattajien kissoja, jotta
oma näkemykseni kehittyisi ja pysyisin kriittisenä omiin kissoihini
nähden. Pyrin näyttelyttämään kaikkia kasvatuskäytössäni olevia
kissoja ainakin hiukan. Näyttelyissä käynti tapahtuu kuitenkin aina kissojen
ehdoilla, jos kissa ei harjoittelukerroista huolimatta viihdy
näyttelyissä, en sitä sinne väkisin vie, vaan tällöin kissa saa tärkeän sohvachampionin viran.
Omalta osaltaan näyttelyissä käyntejä rajoittavat
pentujen tulo taloon, pitkät välimatkat ja muu elämä.
Vaikka minulle onkin
siunaantunut menestyksekkäitä näyttelykissoja (kiitos kissojeni
kasvattajille ☺), rakkaus ja arvostus, jota tunnen kissojani kohtaan, ei
riipu hienoista titteleistä, vaan kaikki kissani ovat minulle yhtä
tärkeitä lemmikkejä. Kasvatuksessanikin näyttelymenestystä ja -trendejä enemmän painoarvoa
annan omalle maulleni, kissojen terveydelle ja luonteelle, sekä riittävän laajan
geneettisen pohjan säilyttämiselle.

Clara in October 2004, photo: Heikki Siltala
En vaadi kasvattieni
omistajia kuljettamaan kissojaan näyttelyissä, mutta jos intoa
löytyy, autan ja opastan mielelläni heitä tutustumaan
näyttelymaailmaan. Kunkin pentueen lupaavimmat pennut jäävät
jatkamaan sukua joko meille tai luotettavaan sijoituskotiin, ja
lemmikeiksi myytäville pennuille pyrin mahdollisuuksien mukaan
valitsemaan kodit niin, että mahdolliset näyttelytoiveet tulisivat
huomioitua. Tärkeintä on aina kuitenkin löytää kullekin kissalle se
oikea Oma Ihminen, joka tarjoaa tälle rakastavan ja vastuuntuntoisen
kodin koko loppuelämän ajaksi. Kissan arvo ei ole sen
näyttelypalkinnoissa, eikä yhtään pentua meiltä luovuteta
näyttelykoristeeksi. Ja koska kissanpennun kehitys on luovutusiässä
täysin kesken, eikä ns. näyttelyluonnetta voi täysin ennustaa, takeita
näyttelyhaaveiden toteutumisesta ei voi kukaan antaa.
Incat ry.:n
ranking-tilastojen mukaan cornish rex oli jälleen vuonna 2006 Suomen eniten näyttelytetty
kissarotu lyhytkarvakategoriassa sekä näyttelyssä käyneiden eri
kissojen että näyttelytulosten lukumäärän mukaan laskettuna, ja cornish rexien taso Suomessa
onkin huikea. Kategoriavoittoon yltäneitä cornish rexejä on tänäkin
vuonna ollut Suomessa lukuisia, ja vuosien saatossa Suomeen on saatu
yksi skandinavianvoittaja- ja useita maailmanvoittajarexejä.
Lyhytkarvakategoria, johon cornish rex -rotu kuuluu, on kaiken
kaikkiaan erittäin laaja, rotuja on paljon ja monen lyhytkarvarodun
taso Suomessa on maailman huippuluokkaa. Kilpailu näyttelyissä on siis kovaa, ja sama kissa voi
olla päivästä ja kulloisenkin tuomarin mausta riippuen ykkönen tai
jumbo - ja niillä vähemmän menestyneilläkin kissoilla voi olla
paljon annettavaa kasvatuksessa. Näyttelymenestys kun ei kerro
läheskään kaikkea siitä, millainen siitosarvo kissalla on.
 Olen listannut kaikki
omien kissojeni ja tiedossani olevat kasvattieni näyttelytulokset kotisivujeni
Näyttelytulokset
-osioon, olivatpa ne mairittelevia tai eivät. Saavutetun tuloksen
lisäksi listalta löytyvät tiedot näyttelystä, näyttelyluokasta sekä
laatuarvostelun tehneen tuomarin nimi. Suomen tilannetta yleisemmin
voit kurkistaa
Incat ry.:n
epävirallisesta Suomen Top20 cornish rex ranking-listauksesta.
Mitä kissanäyttelyissä
tapahtuu?
Paljon mukavaa ja hyödyllistä tietoa siitä, mitä näyttelytoiminta on
käytännössä ja millainen näyttelypäivä on, löydät Incat ry.:n
sivuilta
täältä.
Rocky
Pirokin drive in -näyttelyssä joulukuussa 2005,
kuva: Olivia Halonen |